Kuluttaja tietää vain päivän kerrallaan, mitä sähkö maksaa. Pörssisähkön seuraavan päivän tuntispot-hinnat julkaistaan edellisenä iltapäivänä.
Nyt kuluttajalla on vähemmän tietoa tulevasta kuin sähköyhtiöillä. Asian ei kuitenkaan tarvitsisi olla näin, sanoo Tampereen yliopiston sähkövoimatekniikan professori Pertti Järventausta.
Sähkönmyyjät näkevät kuluttajaa pidemmältä ajalta, miten hinta kehittyy. Professorista tämän ennustetiedon olisi oltava myös asiakkaiden saatavilla.
Seuraavan päivän pörssisähkön hinta muodostuu sähköpörssissä edellisenä päivänä annettujen tarjousten perusteella.
Todelliset hinnat ovat siis myös myyjän tiedossa vain vuorokauden eteenpäin.
– Sähkön myyjillä on kuitenkin erilaisia ennustejärjestelmiä muutamia päiviä tai viikon eteenpäin, jotka ottavat huomioon esimerkiksi sääennusteet ja niiden vaikutuksen sähkön kulutukseen ja sääriippuvaan tuotantoon.
Professori haluaisi juuri tällaiset yhtiöiden ennusteet kansan näkyville.
Esimerkiksi viime tammikuussa hinnat nousivat pilviin yhtenä päivänä, koska samaan aikaan useassa voimalaitoksessa oli vikoja.
Järventaustan mukaan yhtiöiden tulisi kantaa vastuuta tästä. Asiakkaat saavat nyt korvauksia jakeluverkon pitkistä sähkökatkoista, ja heidän tulisi professorin mukaan saada hintaan hyvitystä myös voimalaitosten vikatilanteista. Tämä kannustaisi pitämään voimalat käynnissä.
Artikkelissa oli esimerkkinä Väreen ennustesivu, joka arvaa mitä pörssisähkön hinta voisi olla seuraavat 48h ja 14 vrk. Sen lisäksi on Forecan Sähkön hintapuntari, mut se näyttää käyttävän Fingridin tuulivoimaennustetta. Näistä Väreen 14 vrk ennuste menee merkittävästi pisimmälle. Jos sähköyhtiöiden pörssihintaennusteet on hyviä, ne vois laittaa niitä asiakkaiden näkyville. Mut toiminnan luonteen takia vois arvata et niissä on runsaasti vaihtelunvaraa.
Jos tuotannon vikatilanteista aletaan maksamaan korvauksia, ne samat korvaukset otetaan varmasti takaisin sähkön hinnassa. Pörssisähkö ei sovi kaikkien käyttöön. Jos ei pysty joustamaan omasta kulutuksestaan hinnan mukaan, voi hyvinkin olla et joku muu hinnoittelu on sopivampi. Pörssisähkön riskien siirtäminen pois kuluttajilta siirtää sen hintahyödyn kans pois kuluttajilta.
Yksi ongelma nykyisen day-ahead -hinnoittelumallin kanssa on se, ettei kuluttajien joustolla ole oikeasti mitään suoraa vaikutusta sähkönhintaan. Kuluttajien jousto auttaa sähköä riittämään, mutta lopulta sähkön hinta määräytyy sen perusteella, miten sähköyhtiöt ennustavat omien asiakkaidensa toimivan. Edellisistä mahtihinnoista opittiin, että suomalainen sähkömarkkina olikin odotettua joustavampi ja hintojen ei oikeasti olisi tarvinnut kivuta niin korkealle. (ennakoimatonta kulutusjoustoa saatiin esimerkiksi kiinteän sähkösopimuksen omaavien asiakkaiden solidaarisesta sähkönsäästöstä, johon ei ollut mitään taloudellista tarvetta) Ennusteissa käytetyt mallit kuitenkin onneksi tarkentuvat, ja sitä kautta hinta hiljalleen vakautuu kun suomalaisen kuluttajan käytöstä poikkeustilanteissa opitaan tuntemaan paremmin.
Mitä tulee hinnan heittelyyn, se on oikeastaan toivottavaa ja tavoiteltavaa. Nykyisillä piikeillä markkinaehtoisen säätövoiman lisäämiselle syntyy sopiva markkinarako, ja jossain vaiheessa sitä aletaan rakentamaan toden teolla (viimeistään akkuteknologian kehittyessä pidemmälle). Tämä on jokseenkin tarpeellinen pykälä matkalla laajempaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöä sähköntuotannossa. Samaa mieltä tuosta, ettei pörssisähkö sovellu kaikille. Lisäksi kiinteiden sopimuksien hinnat ovat jo palanneet järkeviin lukemiin (< 9 snt/kWh) ja jos pörssisähkön seuraaminen ei houkuttele voi taas vaihtaa kiinteään ilman, että häviää merkittävästi vaihtokaupassa.
Suomessa sähkö on maailman mittakaavassa edelleen todella halpaa, myös tuolla kiinteällä sopparilla, ja monessa enemmän sähköä kuluttavassa OK-talossa (joita nämä suurimmat kuluttajat pääasiallisesti ovat) on tekemättä monia helppoja (ja keskivaikeita) sähkönkäyttöä vähentäviä remontteja. Monesta talosta puuttuu edelleen ilmalämpöpumppu, vaikka ovatkin sen verran edullisia nykyään, että maksavat itsensä nopeasti takaisin. Ilma-vesi -lämpöpumppu on hintavampi investointi, eikä vanhassa talossa välttämättä järkevää – käyttöveden lämmön talteenotto puolestaan on kohtuullisen yksinkertaista ja toteutettavissa useimpiin taloihin kohtuullisella vaivalla.
Toinen huono tekninen valinta monissa sähkölämmitteisissä taloissa on tarpeettoman pieni lämminvesivaraaja – modernit varaajat on niin hyvin eristetty, että lämmönhukka on todella pientä ja mitoituksen voi huoletta vetää hiukan yli. Vesi kannattaa lämmittää halvan sähkön aikaan esim. 70 asteeseen ja säädellä sen käyttöä kalliin sähkön aikana. Varaajan voi kytkeä turvallisesti pois päältä jopa pariksi päiväksi jos kokoa on tarpeeksi, silloin vesi ei sekoitu ja pysyy turvallisissa lämpötiloissa vaikka kylmää vettä lisätään varaajan alaosaan odottamaan vastuksen kytkemistä päälle. Lisäksi kalliin sähkön aikaan kaikki menetetty lämpö varaajasta menee kuitenkin asunnon lämmittämiseen, sillä asuntoonhan se sieltä lopulta päätyy.
Lieden kaveriksi voi hankkia muutamalla kympillä induktiolevyn, jolla ruoanlaitto sujuu huomattavasti pienemmällä sähkönkulutuksella (jos siis uusi induktioliesi kuulostaa liian kalliilta). Kalliin ikkunaremontin vaihtoehtona voi hankkia paksut verhot, jotka toimii käytännössä eristeenä ikkunan ja asunnon välissä ja vähentää asunnon vetoisuutta merkittävästi.
Kylmälaitteet on oikeasti kehittyneet niin paljon viimeisen 30 vuoden aikana, että jos talosta löytyy ysärillä hankittu jääkaappi, niin uusi maksaa itsensä muutamassa vuodessa takaisin.1 Vaihtoehtoisesti voi torittaa muutaman vuoden ikäisen Mielen tms. laatulaitteen ihmisiltä, jotka vaihtelee niitä harrastuksena koteihinsa (näitä oikeasti löytää aivan naurettavan halvalla käytettynä ajoittain, myös esim. kierrätyskeskuksista). Ihan sama miten hyvin ne kestää, kaikki yli 15 vuotta vanhat kylmälaitteet on oikeasti ekologisempaa ja halvempaa kärrätä välittömästi kaatopaikalle ja vaihtaa uuteen.
Tosiaan, nykyisillä sähkönhinnoilla voi käyttää yksinkertaista laskukaavaa. Jokainen watin ylimääräinen kuorma pistorasioissa maksaa reilun euron vuodessa (365 * 24 / 1000 * 0.12 = 1,05 €). Jos vaikka kuistilla on lamppu päällä joka yö pimeän aikaa, säästyy sen vaihtamalla 40 W hehkulampusta 7-8 W ledivaloon vähintään n. 10 € vuodessa pikaisella päässälaskulla. (kolmasosan vuodesta lamppu päällä, 13 € vs. 2,5 €, toteutunut sähkönhinta kaikkine kuluineen 12 snt/kWh)
1: Esimerkkiarvoilla 1000-1500 kWh 20-30 v vanhalla jääkaapilla, 210 kWh uudella jääkaapilla, ja 12 snt/kWh keskimääräisellä sähkön kokonaishinnalla kulutukset ovat 150 €/v (1250 kWh) ja 25,2 €/v.