Ensimmäisen Loviisan voimalan jälkeen tuli ensimmäinen Olkiluodon voimala, sitten toinen Loviisan voimala ja sitten OL2 ja OL3. Artikkeli käsittelee Loviisan voimaloita, eli Fortumin laitoksia. OL:n on TVO:n, joka kertoo meille:

TVO:n hankkima uraani tulee pääosin Kazakstanista, Kanadasta ja Australiasta ja sen tilaamat polttoaine-elementit valmistetaan ja kootaan Saksassa, Espanjassa tai Ruotsissa.

Vety valmistetaan nykyään metaanista. Taustalla tässä onkin ajatus et vetyä saataisiin tehtyä metaanin sijaan vedestä elektrolyysillä kun esim. tuulivoimasta on ylituotantoa ja sähkö on niin halpaa että se on kannattavaa. Kun vetyä on saatu aikaan, sitä voidaan säilyttää, tai kuljettaa ja käyttää jossain muualla kuin, valmistuspaikalla. Energiantuotannossa vetyä on käytetty vain polttokennoissa ja nyt Wärtsilä sit on tuomassa tuotteen jossa vetyä voi käyttää moottorissa. Haasteena tässä on sen vedyn valmistamisen, säilytyksen, kuljetuksen ja käytön jälkeen koko järjestelmän hyötysuhde, mitä enemmän siinä on hävikkiä, sitä varmemmin sähkön hinta ei ole vedyn valmistamisen aikana niin alhaalla että vedyllä tuotettu sähkö olisi kohtuullisella tasolla.

Polttokennon ja moottorin merkittävä ero on et kun sähköä tehdään pyörittämällä jotain, se pyörivä massa on sähköverkon inertiaa, joka vastustaa muutosta taajuudessa. Joka on hyödyksi kun sähköverkossa olevassa kuormassa tai tuotannossa tapahtuu muutoksia, koska ne tapahtuu silloin hallitummin. Polttokenno tai tuulivoimakaan ei tuo verkkon inertiaa, koska polttokennossa ei mikään pyöri ja tuulivoiman inertia katoaa sen ja sähköverkon välissä olevaan taajuusmuuttajaan. Siksi toi Wärtsilän tuote on mielenkiintoinen, joskin se et ne ei kertonu arvailujakaan sen hyötysuhteesta tai tuotetun sähkön hinnasta on huono merkki.

Findata laittoi tänään violetin bannerin sivujensa yläreunaan, jossa lukee:

Oletko huolissasi FinRegistry-valmisaineistosta? Lue lisää aineistosta ja tietojen käytön kieltämisestä.

Sieltä löytyy Findatan uutinen, joka käsittelee Ylen lauantaista ja sunnuntaista uutisointia. Siellä ne kertoo FinRegistry-valmisaineistosta ja miten siitä voi yrittää kieltäytyä. Kun kieltäytyminen pitää perustella, pitänee olettaa et kieltätymiseen suostuminen on Findatan osalta lopulta vapaaehtoista. Tietosuoja-asetuksen 21 artikla näyttää olevan samaa mieltä:

Rekisteröidyllä on oikeus henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa liittyvällä perusteella milloin tahansa vastustaa häntä koskevien henkilötietojen käsittelyä, joka perustuu 6 artiklan 1 kohdan e tai f alakohtaan, kuten näihin säännöksiin perustuvaa profilointia. Rekisterinpitäjä ei saa enää käsitellä henkilötietoja, paitsi jos rekisterinpitäjä voi osoittaa, että käsittelyyn on olemassa huomattavan tärkeä ja perusteltu syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet tai jos se on tarpeen oikeusvaateen laatimiseksi, esittämiseksi tai puolustamiseksi.

Eli pitää perustella jollain henkilökohtaisella erityisellä tilanteella miksi vastustaa omien henkilötietojen käsittelyä. Silloinkaan rekisterinpitäjällä ei ole velvollisuutta lopettaa käsittelyä, vaan sitä voi jatkaa jos rekisterinpitäjän asianajaja-armeija palkkansa ansaitsemiseksi osoittaa että käsittelyyn on olemassa syy, joka syrjäyttää rekisteröidyn edut, oikeudet ja vapaudet.

Tosta pistää silmään ihan ensin et ei ole olemassa oikeutta vaatia omien tietojen käsittelyn lopettamista. On vain oikeus vastustaa sitä. Silloinkin vastustaminen pitää perustella, joka on jo aikamoinen vaatimus tässä yhteydessä. Ja sitten vielä perustelun pitää liittyä henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen. En edes osaa arvata mikä sellainen voisi tässä yhteydessä olla.

Kunnes joku saa vastustuksensa läpi Findatalla, oletan et koko vastustushomma on vaan kusetus.

Siirtoja Ruotsin sisällä, Ruotsin ja Suomen välillä sekä Viron ja Suomen välillä on ollu jo jonkin aikaa vaihteleva määrä pois käytöstä rikoontumisien, huoltojen, tms. takia. Tuotantopuolella tuulivoimaa ei juurikaan ole ja OL1 on huollossa 16.6. asti. Jos kattoo kulutusta ja tuotantoa, tuotanto oli samalla tavalla alle vuorokauden minimikulutuksen myös 3.-4.6. kuin on nyt, ja myös silloin oli kalliimpaa sähköä. OL3 tippui verkosta 3.6., mut se ei vaikuttanut pörssisähkön hintaan ainakaan sille päivälle.

Näyttäis siltä et tuulivoiman puute kulutukseen verrattuna on se eniten normaalioloissa hintaa nostava tekijä. Nyt kun on myös siirtoja pois käytöstä, kulutuksen ja tuotannon eroa ei saa korjattua niilläkään, joten tuulivoiman tuotannon määrän vaihtelu vaikuttaa enemmän hintaan.

Rikossyytteillä mitattuna eurovaaliehdokkaat ovat keskimäärin hieman nuhteettomampia kuin Suomen väestö. Vuosina 2019–2024 rikossyytteen oli saanut neljä prosenttia kaikista ehdokkaista, kun yhtä pitkän ajan kuluessa syytteen saa viisi prosenttia väestöstä.

Tulokset ovat saman suuntaisia kuin vuoden 2019 eurovaalien alla. Tuolloin tuoreen rikossyytteen oli saanut noin kuusi prosenttia ehdokkaista.

Kansaa nuhteettomia ja paremmissa numeroissa kuin edellisellä kerralla.

Hallituskauden alijäämät on aika pettymys, ensi vuonna 10,1G€, vuonna 2025 10,5G€, 2026 9,3G€ ja 2027 myös 9,3G€. Ne on aika kaukana niistä luvuista mitä tältä hallitukselta olisi toivonut. Toi vähän vajaa 40 miljardia maksetaan lainalla, joka on ainakin vielä kallista, eikä ole takeita että se siitä halvemmaksi muuttuisi.

Tiedotustilaisuuden kalvoissa oli mukana hallituksen päätösvallassa olevien toimien vaikutusarvio alijäämään. Säästöjen pitäisi kasvaa kauden edetessä, ensi vuoden alle miljardista, vuoden 2027 vähän vajaa kolmeen miljardiin. Yhteenlaskettuna se on enemmän kuin vaalipuheissa luvattu 6 miljardia ja muuttaa velan kasvun velan pääoman vähenemiseksi, mut alijäämää ja korkoja kattoessa joutuu pohtimaan et tuliko sittenkin luvattua liian vähän.